Jo myynti-ilmoituksen kuvissa ihastuin tämän asunnon keittiöön. Keittiökaapit ovat oikeastaan juuri sellaiset, kuin mitä olisin itsekin valinnut. Lisäksi haaveissani oli ollut saareke, joka olisi toisesta päädystä kiinni seinässä ja joka olisi pelkkää pöytätilaa, eli siis uuni, liesi ja allas olisivat seinän vieressä, ei saarekkeessa. Ja sellainen tästä kodista löytyy. Asunnossa on myös hienosti toteutetut spottivalot katossa, jotka jatkuvat keittiöstä eteiseen. Sellaista toteutusta olisin tuskin itse osannut suunnitella, joten olen siitä erityisen kiitollinen asunnon myyjälle, joka siis oli remontoinut asunnon vuosi sitten.
Kuitenkin keittiö kaipasi hieman tuunausta muutamien asioiden suhteen, jotta siitä tulisi juuri se minun unelmieni keittiö. Hihi, unelmien keittiö kuulostaa ihan joltain kornilta mainoslauseelta, mutta kyllähän tämä asunnon remontoiminen ja laittaminen on ollut sellaista yhden unelmani toteuttamista. Olen nauttinut valtavan paljon siitä, että olen saanut tehdä valintoja niin visuaalisen puolen kuin käytännöllisyyden suhteen juuri omien toiveideni mukaan.
Keittiössä oli entuudestaan musta sisustustiiliseinä välitilassa ja tasot ja ikkunalaudat olivat tummaa puuta. Ikkunalaudat hiottiin ja maalattiin valkoisiksi ja saarekkeen vanha taso pääsi uusiokäyttöön sohvapöydän kansilevyksi. Keittiön tasojen materiaaliksi valitsin vaalean saarnimassiivipuun, joka käsiteltiin sellaisella valkoisella öljy-vahaseoksella. Loisteputkivalo lähti myyntiin Toriin ja tilalle tuli Lapetekin spottivalot.
Olin suunnitellut keittiön välitilan laataksi ehkä sellaista valkoista suorakaiteen mallista metrolaattaa, jossa on viistetyt reunat, sellaista näkyy nyt tosi paljon ja tykkään kyllä siitä edelleen. Mutta joo... menin sitten ihastumaan Laattapistellä Petra Antiquan luonnonkivimalliston valkoiseen, hieman hohtavaan marmorilaattaan. Mallistossa oli monia hienoja luonnonkivilaattoja, mutta tämä yksi oli jotain mistä en saanut silmiäni irti. Ensin ajattelin, että turha edes lähteä haaveilemaan marmorilaatasta, mutta en vaan jotenkin saanut tätä laattaa mielestäni! Se oli niin mielettömän kaunis, sellainen hieman hohtavan valkoinen marmori, jossa ei näkynyt marmorille tyypillisiä harmaita rantuja, vaan oli ikään kuin sokeripala. Kyseessä on siis marmorilaatta nimeltä Petra Antiqua Ipe Bianco Thassos Anticato Cerato koossa 7 x 30,5 cm.
Sen verran pahasti laatta jäi kummittelemaan mieleeni, että eihän siinä auttanut muu kuin valita se siitäkin huolimatta, että laatan toimitusaika oli 8-10 viikkoa, mikä tarkoitti sitä, että minun piti jaksottaa remontti kahteen vaiheeseen, eli keittiön välitila tehtiin vasta myöhemmin, kun olin jo muuttanut asuntoon. Lisäksi asennusta varten tarvittiin kokenut laatoittaja, jolla oli marmorilaatan sahaamiseen vaadittava vesisaha. Sahaaminen piti toteuttaa veden kestävässä tilassa, eli kylpyhuoneessa, jossa oli riittävästi tilaa ympärillä. Jännitin sitä, että riittäähän yksiön pienen kylppärin tila sahaamiseen, tammikuussa kun ei paljoa ulkona voinut sahata pakkasen vuoksi. Onneksi riitti. Täytyy myöntää, että muutenkin kaikkein eniten koko remontissa jännitin keittiön välitilan onnistumista! Halusin tosiaan kalanruotoladonnan ja se kun ei välttämättä ole se kaikkein tyypillisin ladonta, niin mietin, että osaakohan laatoittaja tehdä sen hyvin. Muutenkin olin käynyt kaikki kauhuskenaariot mielessäni läpi siitä, miten homma saattaisi epäonnistua (huono työn laatu, väärä ladontatekniikkaa, väärä saumausväri jne.).
Kaikki meni kuitenkin superhyvin ja kun näin valmiin seinän, niin taisi olla taas lähellä, etten tirauttanut kyyneliä, niin hieno siitä tuli! Marmori näyttää ja tuntuu aivan ihanalta, se on vähän kuin suolakivi, melkein tekisi mieli nuolaista sitä! :D Ja kalanruotoladontaan olen aivan hulluna, se on jotenkin samaan aikaan sopivan spessu, mutta harmoninen. Myös työn laatu oli todella hyvää, tällaisen rähmäkäpälän on vaikea ymmärtää, miten jollain on kädentaito tehdä niin huolellisesta työtä, että pienimmätkin nurkat laatoituksessa näyttävät huolitelluilta.
Välitilan marmorilaatoituksesta tuli todellakin tämän remontin ja asunnon kirsikka kakun päällä. Kaikki eivät välttämättä ymmärrä satsausta tällaiseen, mutta itselleni laadukkaat luonnonmateriaalit vaan ovat se juttu. Jossain vaiheessa mietin tosin itsekin, että olenko aivan hullu, kun lähdin toteuttamaan tätä - helpommalla ja halvemmalla kun olisin päässyt valitsemalla ihan normaalin laatan. Näin jälkikäteen olen ihan mielettömän tyytyväinen, että minulla riitti rohkeus tehdä jotain spesiaalia ja uniikkia. Annoin myös pienen taputuksen itselleni olkapäälle siitä, että suunnittelemastani kokonaisuudesta tuli onnistunut ja mieluinen. Tuumailin tuossa, että mahdollisissa tulevissakin remonteissa aion kyllä toteuttaa aina jonkun spesiaalin jutun. Hyvä remonttistrategia lienee se, että yleisesti ottaen tekee kustannustehokkaita valintoja, mutta sitten joissain tietyissä, itselle tärkeissä avainasioissa satsaa, jolloin kokonaisuudesta tulee moninkertaisesti parempi.
Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille! :)
Laatoista saatu alennusta blogiyhteistyönä Laattapisteeltä.
